Orisbergin kartanon historia

Orisbergin kartano historia ulottuu 1670-luvulle, jolloin kolme vaasalaista kauppiasta perustivat alueelle rautaruukin. Odotusten vastaisesti seudulta ei kuitenkaan löytynyt riittävästi rautamalmia, vaan sitä oli kuljetettava Ruotsista. Se kävi luonnollisesti niin kalliiksi, että masuuni siirrettiin pois
jo 1700-luvun alussa ja paja hiljeni lopullisesti 1900-luvun alussa.

Vuonna 1783 varakas värmlantilainen vuorimies Bengt Magnus Björkman suuntasi katseensa Suomeen ja hankki omistukseensa lukuisten pienempien ruukkialueiden lisäksi Fiskarsin ja pohjoisempana sijaitsevan Orisbergin ruukin. 

Hän luovutti monien vaiheiden jälkeen Orisbergin pojalleen Lars Magnus Björkmanille, joka myöhemmin aateloituna otti käyttöönsä nimen Björkenheim.  Lars Magnus Björkenheimin poika
Edvard Björkenheimin (1856-1934) aikana Orisbergistä kehittyi Pohjanmaan edistyksellisin ja tärkein maatila. Kartanon alueelle perustettiin mm. oma maamieskoulu 1880-luvulla.

​Kartanon päärakennuksen perustukset rakennettiin jo vuonna 1804, mutta kartano saatiin kokonaan valmiiksi vasta 1820-luvulla. Orisbergista muodostui täydellinen ruukkiyhdyskunta, jossa sijaitsee myös Carl Ludvig Engelin piirtämä puukirkko, kellotapuli ja oma hautausmaan.

Orisberg kartano on edelleen Björkenheimin suvun hallussa ja asuttuna.

 

Lisää suvun mielenkiintoisesta historiasta on luettavissa mm. Pirjo Tuomisen Linnat–nimisestä kirjasta.